Lasten- ja nuorten kuntoutuskoti Himaharju Oy Yritystarina Jenni Alanen
Anniina Haataja
2010
Lasten- ja nuorten kuntoutuskoti Himaharju Oy Yritystarina Jenni Alanen
Anniina Haataja
2010
Historia perustajina Terttu ja Kari Röntynen vuonna 1999
aluksi viisipaikkainen perhekoti huostaanotetuille lapsille ja nuorille
nykyään 17-paikkainen lastensuojelulaitos
Himaharju sijaitsee Harjun maatilalla Luupuveden kylässä Kiuruvedellä
Terttu ja Kari Röntynen yrittäjäpariskunta
Terttu (s. -55)
psykiatrian sairaanhoitaja (-87) ja seksuaaliterapeutti (-07)
työskennellyt mm. nuorisopsykiatrian ja yleissairaalapsykiatrian osastolla, sekä mielenterveystoimistossa ja vanhainkodissa
Kari (s. -58)
psykiatrian sairaanhoitaja (-97), perheterapeutti (-03) sekä perheinterventiokliinikko (-06)
työskenteli aiemmin maanviljelijänä sekä Koljonvirran sairaalan kriisiosastolla
Muutoksen aika tila aiemmin Karin vanhempien lypsykarjatila
jatkajat Terttu ja Kari halusivat luopua lypsykarjasta
oli mietittävä tilalle muuta toimintaa
käytössä oleva miljöö sekä molempien ammatillinen osaaminen ja koulutus
muodostui lastensuojelun ala ja toiminta alkoi laajentua pikkuhiljaa vuosien myötä
Asuinyksiköt toiminnan alkaessa vuonna 1957 rakennettu päärakennus
saneerattiin vuonna 1998 seitsemän lapsen ja nuoren, sekä isäntäperheen kodiksi
v. 2003 perustettiin Lähteentielle erillinen 4-paikkainen irtaantumisyksikkö ja navettaan remontoitiin erillinen yksiö
v. 2004 Asematien tukiasunto
v. 2005 neljä tukiasuntoa Iisalmeen
V. 2007 Elinantalo päärakennuksen naapuriin viidelle nuorelle
Muut tilat v. 2000 remontoitiin navetta talli- ja harrastetilaksi
V. 2003 rakennettiin laavu luontoreitin varrelle
V. 2005 remontoitiin koulutilat navettaan
Pihapiiriin saatiin uima-allas 2005 sekä savusauna 2007
Pihapiirissä paljon vanhoja hirsirakennuksia sekä vanhan navetan kivijalka
Himaharjun toiminta asiakkaat kouluikäisiä lapsia ja nuoria ympäri Suomea
lähikasvattaja + hoito- ja kasvatussuunnitelma
päivärytmi sekä säännöt ja rajat
PROFILOITUMINEN;
kotikoulu
sosiaalipedagoginen tallitoiminta
perhetyö
psykiatrian osaaminen
Kotikoulu lähtenyt lasten ja nuorten tarpeesta
yritys aiemmin palkannut opettajat itse
nyt Kiuruveden peruskoulun opettaja ja avustaja työskentelevät Himaharjun opetustiloissa
tavoitteena kuitenkin koulunkäynti normaaliopetuksessa
Tallitoiminta yhteisöllistä toimintaa
kaikki osallistuvat taidoista riippumatta
ammattitaitoisten ja kokeneiden ratsastuksenopettajien avulla muotoutunut tavoitteelliseksi toiminnaksi
Perhetyö toiminta perustuu perheterapeuttiseen ajatteluun sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeiseen arkeen
Läheisverkostotoiminta
sukupuu ja elämänpolku –selvitykset työskentelyn taustalla
säännöllinen yhteys nuoren läheisverkostoihin
joka kevät läheisille jaettu vuosikertomus ja –suunnitelma
perheleiri kerran vuodessa
Psykiatrian osaaminen Psykiatriselle hoitotyölle ja osaamiselle on lastensuojelutyössä entistä enemmän tarvetta
Himaharjun henkilökunnalla on monipuolista psykiatrian osaamista
koko henkilökunnalla työn alla vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia eli DDP –koulutus
ajatuksissa muuttaa nimi psykiatriseksi kuntoutusyksiköksi
toiminnan alkaessa tehty yksi virhearviointi paikan sopivuudesta nuorelle => siirto toiseen yksikköön
Ei hoideta vakavasti päihdeongelmaisia tai väkivaltarikoksista tuomittuja asiakkaita
kokemus tuonut varmuutta Himaharjuun sijoitettavien sopivuudesta
sosiaalityöntekijät ovat sijoitusvaiheessa tärkeä apu valittaessa oikeaa paikkaa lapselle
Lasten harrastukset ratsastus
koneiden ”rassailu”, mopot yms.
bänditoiminta
taiteet ja käsityöt
ympäristön tarjoamat harrasteet
Henkilökunta kaikkiaan kirjoilla parisenkymmentä työntekijää;
vakituiset 14, keikkalaisia 4
ikäjakauma 25 – 50 vuoden välillä
sosionomi, mielisairaanhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, fysioterapeutti, lähihoitaja, lasten ja nuorten ohjaaja, yhteiskuntapedagogi
henkilökunnan vaihtuvuus vähäistä – pitkiä työsuhteita
tiivis yhteistyö ja yhteiset koulutukset pitävät yllä hyvää työilmapiiriä
alkuperäisiä ulkopuolisia työntekijöitä viisi
Vastuualueet ja toimenkuvat Terttu ja Kari: hoito- ja kasvatustehtävät, perhe- ja verkostotyöskentely sekä suhdetoiminta ja yövalvonta osittain
Terttu: toiminnan suunnittelu ja markkinointi sekä henkilöstöhallinto
Kari: kasvatukselliset toimintalinjat ja taloushallinto, perhetyö, kiinteistöt sekä maa- ja metsätalouteen liittyvät tehtävät
Arjen toiminnasta vastaava: vaatehuoltoon, puhtaanapitoon sekä ateriapalveluihin liittyvät toiminnat sekä vastaa em. toimintojen päivä-, viikko-, kuukausi- ja vuosikierron toteutumisesta
Vastaava kasvattaja: osallistuu hoidollisten ja kasvatuksellisten toimintalinjojen suunnitteluun ja kehittämiseen sekä toimii kasvattajien tukena arjen pulmatilanteissa, Karin poissa ollessa kasvatusjohtajana ja vastaa haasteellisista kasvatustilanteista
Kasvattajat: arjen kasvatustyön ja lähikasvattaja –tehtävien ohella ovat; ateriapalvelut, vaatehuolto ja puhtaanapito sekä tallitoiminta, neljässä eri vuorossa; 7-15, 13-21, 14-22 sekä 15-23, sekä n. kolmena yönä viikossa ja satunnaisesti, Tertun ja Karin poissa ollessa yövuorossa
Opettaja: nuorten koulunkäynti, paikalla ma-to 8-14
Koulunkäyntiavustaja: koulunkäynnin tukeminen, mutta tekevät työtä myös kasvattajina, työskentelevät pääsääntöisesti 8-15 sekä 13-21 vuoroissa
Toimistotyöntekijä: asiakirja-arkisto sekä lasten vaate- ja viikkorahojen kirjanpito, huolehtii lasten matkajärjestelyistä ja -lipuista sekä toimii taloushallinnon assistenttina, kaikki ns. rutiini-paperityöt, osallistuu tarvittaessa kotitalous ja kuljetustehtäviin (lasten terapia-, kotijakso-, harraste- ym. kyyditykset),
Kiinteistönhoitaja / ulkotyönohjaaja: kyseiset työt tehdään yhdessä nuorten kanssa (kiint.hoitaja oppisopimuskoulutuksessa lasten- ja nuortenohjaajaksi)
Osto-/ulkopuoliset palvelut ratsastuksenopettajat
lastenpsykiatri
tarvittaessa kuvataideterapeutti
musiikkiterapeutti
kirjanpito tilitoimistolla
Yhteistyötahot tärkeimpänä lasten perheet ja lasten kotikuntien sosiaalityöntekijät
perhekodit, lastensuojelulaitokset, Luja ry., poliisi, vartiointipalvelut
koulut, joissa lapset ja nuoret käyvät ja joista harjoittelijat ym. tulevat
kyläkauppa Mikko Juntunen
Rahoittajat TE-keskus
avustanut mm. tilojen remontoinnissa ja uusien tilojen rakentamisessa
seuraava kohde ratsastusmaneesi
Kiuruveden POP
Tulot ja menot tulot
kunnat maksavat jokaisesta lapsesta vuorokausimaksun
menot
Suurin menoerä > 50% tuloista = palkat, jonka lisäksi kiinteistökulut, vakuutukset, koneet ja laitteet, ruoka, vaatteet, harrastukset, markkinointi ym.
hyvin yksinkertainen yhtälö: tulojen on ylitettävä menot
Comments