Maa- ja aurinkoenergian hyödyntäminen kerrostalorakentamisessa (jatko hankkeelle
Matalaenergiarakentaminen
Kerrostalotuotannossa)
Hanke päättyy 31.12.2012
Vaasa 10.11.2010 Tapani Hahtokari
Maa- ja aurinkoenergian hyödyntäminen kerrostalorakentamisessa (jatko hankkeelle
Matalaenergiarakentaminen
Kerrostalotuotannossa)
Hanke päättyy 31.12.2012
Vaasa 10.11.2010 Tapani Hahtokari
Hankkeen tavoitteet Selvittää kokonaisenergian ja uusiutuvan primäärienergian kulutustaso
energiatehokkaasti ja laadukkaasti rakennetussa kerrostalossa, jossa
hyödynnetään maa- ja aurinkoenergiaa.
Selvittää miten maa- ja aurinkoenergia toimii talvi- ja kesäaikaan sisäilmaston
kannalta.
IV-koneiden vesikiertoisen jälkijäähdytysjärjestelmän kyky pitää
sisäilmaston lämpö- ja kosteusolosuhteet hyvinä
Aurinkokeräinten kautta saadun lämpöenergian riittävyys käyttöveden
tuottamiseen sekä ylimääräinen energia energiaverkkoon
Maa- ja aurinkoenergian käytön vaikutuksen selvittäminen asumiskustannuksiin.
Löytää malli rakennusten uusiutuvien primäärienergian määrän ja tarpeen sekä
osto- ja kokonaisenergiankulutuksen arvioimiseen ja optimointiin. Vaasa 10.11.2010 Tapani Hahtokari
Seurantajärjestelmän avulla saadaan tietoa lämpö- ja kosteusteknisistä
olosuhteista vanhojen ja uusien eristämisohjeiden mukaan rakennetuissa taloissa.
Valmistuneesta kerrostalosta saatua mittausdataa käytetään vertailutietona
lämpö- ja kosteusolosuhteiden muuttumiselle eristekerroksen paksuuntuessa.
(Hankkeen tavoitteet jatkoa) Tuottaa ja kehittää rakentajille uusia käytänteitä rakentamisen laadun
ja rakenteiden tiiveyden parantamiseksi .
Selvittää, mikä osuus matalaenergiakerrostalon huoneiston kokonais- energiankulutuksesta käytetään ilmanvaihdon kautta. Vaasa 10.11.2010 Tapani Hahtokari
Hankkeen tavoitellut tulokset Vaasa 10.11.2010 Tapani Hahtokari Tutkimustietoa energiatehokkaan kerrostalorakentamisen energiantuotantotavoista ilman että asumisturvallisuudesta ja
–viihtyvyydestä tingitään.
Pystytään parantamaan rakennusten energiatehokkuutta hyödyntämällä uusiutuvia energialähteitä ja pienentämällä rakennuksen vaipan lämpöhäviöitä.
Lämmön johtuminen, vuotoilman häviöt, ilmanvaihdon häviöt
Vaasa 10.11.2010 Valmistuneen verrokkirakennuksen ilmatiiveys Koko rakennuksen ilmatiiveysluku n50 = 0.7
(passiivirakennuksen tiiveysvaatimus 0,6) Tapani Hahtokari
Vaasa 10.11.2010 Huoneistojen Energiakulutus Huonelämpötilat Energialukema [MWh] Kulutus Pinta-ala [m2] - 5.11.2010 kWh/m2 43 0,67 16 Itä 56,5 0,417 7 Pohjoinen 59 0,32 5 Länsi 70,5 Etelä 43 0,38 9 Itä 57 0,465 8 Pohjoinen 59,5 0,263 4 Länsi 70,5 0,273 4 Etelä K-arvo 7 Huoneistojen lämmönkulutukseen vaikuttaa
tähän vuoden aikaan saakka ilmansuunta ja aurinko,
ei paljoakaan huonelämpötila Tapani Hahtokari
Asumistottumusten vaikutus Tähän vuodenaikaan asumustottumuksilla yllättävän pieni vaikutus kulutuslukuihin.
Huoneistojen lämpötilaerot ovat olleet silti suuret (21 -27 astetta)
Lattialämmityksen kulutus ollut tähän saakka vain 7 kWh/neliö
Erojen oletetaan kasvavan talvilämmityskaudella lattialämmityksen lisääntyessä.
Myös käyttöveden lämmityskuluissa talviaikaan oletetaan tuovan eroja.
Tutkimushankkeen merkitys tulevaisuudelle Energiamääräykset kiristyvät lähivuosina.
Vuonna 2012 uusiutuvan energian käyttöä rakentamisessa täytyy lisätä
Vuonna 2020 tavoitellaan 0-energiarakentamista
Tämä tutkimushanke antaa lain valmistelijoille tarvittavaa pohjatietoa sekä rakentajille tärkeää tietoa tulevien velvoitteiden hoitamiseen.
Comments