Suomalainen puoluehistoria Puolueet ja "vaaran vuodet" 1944–48
4.2.2009
Dos. Vesa Vares
Suomalainen puoluehistoria Puolueet ja "vaaran vuodet" 1944–48
4.2.2009
Dos. Vesa Vares
Perustavat muutokset
yleismaailmallinen muutos
sodan päättymisestä ja suuresta liittoutumasta kylmään sotaan; blokkiutuminen, valta- ja elintasokilpailu
yleismaailmallinen "vasemmistolaistuminen": kansandemokratiat, hyvinvointivaltio, oikeistodiktatuurien kaatuminen, vanhojen eliittien merkityksen väheneminen
Yhdysvallatkin yhä New Deal -yhteiskunta
Vaaran vuodet – toivon vuodet
huom. kommunismi käsitelty Rentolan luennossa
pyrkikö SKP/SKDL vallankaappaukseen?
vaikeaa ratkaista, mutta oleellista vaikutusten kannalta oli, että näin uskottiin sen ulkopuolella, eikä sen ulkoinen propaganda puhdasoppisuudessaan rauhoittanut ulkopuolisia
valtaosa muista puolueista pelkäsi pahinta ja oli yhteistyössä vain pakosta
"kolme suurta" 1945–48: käytännössä hyvin kitkainen yhteistyö, etenkin kommunistien torikokous- ja mielenosoituspolitiikan sekä punaisen Valpon käytöksen vuoksi
1946 muiden uhma alkoi kasvaa; 1947 hallituskriisi; 1947–48 "Jo riittää"; v. 1948 vaaleissa asetelma pitkälti SKDL vastaan muut (pelko "Tshekkoslovakian tiestä")
SDP
"tannerilaisuuden" taakka ja kilpailijan ilmestyminen vasemmalle, 1945 – 46 myös SKDL-hakuista vasemmisto-oppositiota
toisaalta ei jäänyt elintilaa tannerilaisten ja SKDL:n väliin; sotasyyllisyystuomio vain kasvatti Tannerin kannatusta SDP:n peruskannattajajoukossa
sai myös SAK:n enemmistön SKDL:n taktisten virheiden vuoksi
vasemmistosiivelle Pienviljelijäin Liitto; tannerilainen (asevelisosialistinen) siipi hallitsi itse puoluetta, Nuorisoliittoa, osuuskauppa-liikettä, TUL:ää, FSA:ta ja johtavia lehtiä
tunne "eturintamataistelusta" – jota "herrat eivät edes voisi käydä
pohjoismainen linja, joskin enemmän sosialisoimisretoriikkaa; käytännössä pyrkimys julkisen sektorin kasvattamiseen, verotukseen, säätelyyn, suunnitteluun ym.
taloudessa edullinen asema: hyvä järjestö, "opistokahvi"-instituutio (joka käytännössä oli korruptoivaa), tukea myös Yhdysvalloista (sekä CIA että amerikansuomalaiset)
Maalaisliitto
ongelmana aitosuomalainen, antibolshevistinen, heimohenkinen perintö ja hyvän tukialueen menetys (Karjala)
etuna talonpoikaisdemokraattinen, tasavaltalainen, antilapualainen ja herra-vihaakin sisältänyt menneisyys ja vahva järjestörakenne; ei nielaistavissa kuten itäeurooppalaiset talonpoikaispuolueet
lisäksi asutuspolitiikka piti maan agraarisena
sopeutumiskyky uuteen ulkopolitiikkaan Kekkosen johdolla
oikeisto-opposition (esim. Etelä-Pohjanmaa) järjestäytymättömyys ja leimautuminen "1930-lukulaiseksi"
imago "herraköyhästä" ja "periaatteettomasta" puolueesta ei sivistyneistön piirissä muuttunut (Kekkoselle n. 4 % Helsingin äänistä v. 1956 presidentinvaaleissa)
edelleen kyky esiintyä yhtaikaa reformistisena ja nyt myös uuden ulkopolitiikan airueena ja toisaalta vedota arvokonservatismiin
ainoa, joka kykeni haastamaan SKDL:n Pohjois- ja Itä-Suomen salomailla
RKP
aseman vahvistuminen: suomenkielisellä enemmistöllä ei enää varaa kielikiistaan
Paasikiven erityissuojelus sekä sisä- että ulkopoliittisista syistä
taustalla myös jonkinlainen "oppositio" sodan ajan politiikkaan
yliopistolakia muutettiin RKP:lle suopeammaksi, ei evakoita ruotsinkielisille alueille (oma lääniä ei kuitenkaan saatu)
vasemmistolaistuminen ei RKP:hen
keskustaliberaalisuus entistä selvempää; jopa von Born syrjään liian vanhakantaisena
nieli lopulta helpommin YYA:n ja sotasyyllisyyslain kuin Kokoomus ja Edistys (vrt. v. 1918 jälkeen)
entistä selvemmin kieli- ja aluepoliittiseksi puolueeksi – lopulta lähelle vanhaa verivihollista ML:a
oikeistosiiveksi jäi pieni krist.dem. fraktio
Edistyspuolue
pysyi pienpuolueena ja näyttäytyi jopa "oikeistolaisena": aktiivisesti vastusti YYA-sopimusta, sotasyyllisyyslakeja ja "kolmen suuren" hallitusta
ei enää edes "suurta päätä"; alkoi kypsyä kohti keskiluokkaista uudistumista v. 1948 vaalitappion jälkeen
Kokoomuspuolue
ulkoisesti henkisen maailmanjärjestyksen konkurssi: kaikki "paha" voittanut
konkreettinen uhka: punainen Valpo (vainosi etenkin KNL:ää)
pluspuolella järjestöpuolen kohentuminen (joskin suuret suunnitelmat rahoituksesta ja organisaatiosta pettivät)
sopeutuminen – mutta perustuslaillisen ja konservatiivisen arvomaailman jatkumo: "eivät niistä muut huolta pidä"
ankara kommunisminvastaisuus jatkui
sotasyyllisyyslaki ja YYA hyvin vaikeita – mutta ei vastustanut avoimesti
Comments