10.11.2011 Julkisista hankinnoista virtaa paikallistaloudelle - Jyväskylä Riitta-Maija Hämäläinen
Esityksen kolme teemaa
Sosiaalisten kriteerien käyttö julkisissa hankinnoissa Kuntien rahoittama työmarkkinatuki ns. ’sakkomaksut’ pitkäaikaistyöttömistä Yritysten yhteiskunnallinen vastuu 2
EU:n hankintadirektiivit: 2004/18/EC ns. yleinen hankintadirektiivi ja 2004/17/EC ns. erityisalojen hankinnat: vesi- ja energiahuolto, liikenne ja postipalvelut Suomessa: Laki julkisista hankinnoista (348/2007) ja erityisalojen hankintalaki (349/2007), valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista (614/2007) laki sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä (698/2011). Euroopan komissio: tulkitseva tiedoksianto (15.10.2001) sekä opas: ’Sosiaalinen ostaminen: Opas sosiaalisten näkökulmien huomioonottamisesta julkisissa hankinnoissa’, 2010
Osana työllisyyden ja sosiaalipolitiikan Social Agendaa ja Eurooppa 2020 tavoitteiden saavuttamista -> Tavoitteena on, että julkinen hallinto osaltaan kehittää ja luo EU:n sisämarkkinoita toimii esimerkillisenä kuluttajana ja markkinoiden luojana käyttää tehokkaasti julkisia varoja huomioi ympäristön, sosiaaliset ja eettiset näkökohdat ja edistää innovaatioita 4
JULKISET HANKINNAT
Hankinnalla tarkoitetaan nimenomaan tavaroiden ja palveluiden ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä taloudellista vastiketta vastaan Julkisia hankintoja ovat seuraavat: tavaroiden ja palveluiden ostaminen, palvelujen käyttöoikeussopimukset, tavaroiden tai palveluiden vuokraaminen, osamaksulla ostaminen, leasing ja optiosopimukset sekä rakennus- ja käyttöoikeusurakan toteuttaminen. 5
HANKINTAYKSIKÖITÄ OVAT:
valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnon viranomaiset sekä valtion liikelaitokset kunnat toimielimineen, kuntayhtymät ja muut ylikunnalliset toimielimet julkisoikeudelliset laitokset (esim. kunnalliset osakeyhtiöt) evankelis-luterilainen kirkko viranomaisineen sekä seurakunnat, ortodoksinen kirkko seurakuntineen 6
SOSIAALISET NÄKÖKOHDAT, NÄKÖKULMAT JA KRITEERIT
Sosiaaliset näkökohdat (laki): toimenpiteet, joilla taataan perusoikeuksien, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyysperiaatteen noudattaminen. Sosiaalisia näkökohtia ovat myös heikommassa asemassa olevien suojelemiseksi sekä syrjäytymisen estämiseksi käytettävä positiivinen syrjintä tai muut kannustavat toimet Sosiaaliset kriteerit: Varsinaisessa kilpailutuksessa vertailuperusteet tai sopimusehdot Sosiaaliset näkökulmat: strateginen näkökulma, joka viittaa niihin arvovalintoihin, linjauksiin ja päätöksiin, joiden pohjalta käytännön toteutusta hankintayksiköissä tehdään Vastuulliset hankinnat: yleensä tarkoitetaan sosiaalisia näkökulmia 7
MITÄ OVAT SOSIAALISET NÄKÖKULMAT?
Työllisyysmahdollisuuksia mm. nuorille, pitkäaikaistyöttömille, ikääntyneille, vammaisille ja osatyökykyisille Yritysten liiketoiminnan toteuttaminen niin, että ne huomioivat ympäristönäkökulmat ja sosiaaliset näkökulmat laajemmin kuin laissa edellytetään Sosiaalisen yhdenvertaisuuden tukeminen mm. parantamalla vähemmistöryhmien omistamien tai heitä työllistävien yritysten edellytyksiä osallistua julkisiin hankintoihin Pienten ja keskisuurten yritysten sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin osallistumisen turvaaminen Hankinnan koko ei rajoita osallistumista, tarjousten valmisteluaikaa on riittävästi ja pätevyysvaatimukset ovat oikealla tasolla suhteessa hankinnan kohteeseen Alihankintamahdollisuudet on tehtävä näkyviksi (markkinakartoitukset ja vuoropuhelu; tiedotus) Palveluiden tai tavaroiden saavutettavuus ja esteetön käyttö Eettinen kauppa ja reilu kauppa Ihmisoikeuksien kunnioittaminen, edistäminen ja väärinkäytöltä suojelu Tasa-arvoiset ja turvalliset työolot ja oikeudenmukainen palkkaus Kansallisen lainsäädännön ja työehtosopimusten noudattaminen 8
HANKINTOJEN KYNNYSARVOT
Hankinnat jakaantuvat taloudellisen arvon perusteella kolmeen eri ryhmään: kansallisen kynnysarvon alittaviin eli ns. pienhankintoihin, kansallisen kynnysarvon ylittäviin ja EU-kynnysarvon ylittäviin hankintoihin. 9
Anja Helvasto 10/2011 Turku Dialogifoorumi
HANKINTAVOLYYMEJA Etelä-Karjalan hankintapalvelut 30 milj €/vuosi, josta 27% palveluita, 57% kulutustarvikkeita ja 16% laitteita tai muita kertainvestointeja Espoon kaupunki 700 milj. €/vuosi Tampereen kaupunki (ulkoisten palveluiden ostot) 408 milj. €/vuosi 11
Kunnat ja kaupungit: Kaupungin eri yksiköt ja vastuualueet mukaan asiantuntijapanoksella ja johto oli sitoutunut sosiaalisten näkökulmien käytön edistämiseen Hankinnan taustat oli selvitetty hyvin ja hankintaprosessi rakennettu huolellisesti Tuloksena kirjallinen ehdotus ohjeistukseksi sosiaalisten kriteerien käyttämiseksi kunnan hankinnoissa Organisaatiot oppivat uutta ja realistinen käsitys nykytilanteesta Tiedottaminen: Yrittäjien informointi ja tiedottaminen onnistui hyvin ja monipuolisesti Tiedon kokoaminen ja jakaminen oman organisaation sisällä eteni Lopputuloksena: Saatiin yhdistettyä hyvin monia eri asioita Uusien palveluntuottajien saaminen mukaan eri puolilla maakuntaa Lisää palveluntuottajia ja sosiaaliset hankintakriteerit toteutuivat Jälkikäteen toteutettu asiakaskysely antoi paljon uutta tietoa yrittäjien suhtautumisesta sosiaalisten kriteerien käyttöön 12
Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa KEHITETTÄVÄÄ JA HUOMIOITAVAA
- Haastava lähtötilanne (Kouvolan ja Lappeenrannan seutu) - Miten houkutella yrityksiä tarjoamaan ja kiinnostumaan sosiaalisista kriteereistä: Sosiaalisten kriteerien tuntemattomuus ja tarjoajien kiinnostuksen herättäminen - Tavoitteen asettelu: saada sosiaaliset näkökulmat osaksi hankintarutiinia - Sekä julkiset hankinnat että toimiala vieraita hanketoimijoille - Hankinnan pieni arvo vähensi tarjoajien kiinnostusta osallistua - Sosiaalisten kriteerien käyttö koettiin alussa vaikeaksi - Yhteistyön tehostaminen eri toimialojen välillä Miten päästä hyvien käytäntöjen levittämiseen? Hankinnoissa kannattaa kokeilla erityyppisiä kohteita Yritysten tiedotukseen tarvitaan parempi malli Tarvitaan lisää yhteistyökumppaneita ja pienyrittäjiä Hankinta-asiantuntijoiden kanssa pitää tehdä tiiviimpää yhteistyötä Yrittäjiä tarvitaan mukaan keskusteluun 13
JULKISEN SEKTORIN MONET TAVAT TYÖLLISTÄÄ Kuntouttava työtoiminta & työhönvalmennuskeskukset & työharjoittelu & työkeskustoiminta Tuettu työtoiminta (työ- ja päivätoiminta) & tuettu työllistyminen & työ- ja valmennusyksiköt Työpajat Tukityö, velvoitetyöllistäminen, työllistämisseteli, nuorisoseteli, tukityöllistäminen, osatyökykytuki, kuntakohtainen lisä, palkkatuki… Klubitalot mielenterveyskuntoutujille Ostopalvelut: järjestöt, säätiöt, yritykset yms. Sosiaaliset yritykset, osuustoiminta, yritysten yhteiskunnallinen vastuu, säätiöt ja rahastot kilpailuttamisprosessin hallinnasta toimittajaverkoston hallintaan ja toimittajakumppanien strategisen merkittävyyden kasvattaminen julkisissa hankinnoissa 14
Vajaatyökykyiset työnhakijat vuosina 2000-2009 (TEM)
15
Etelä-Suomen palveluinnovaatiot -hanke Kuntien rahoittama työmarkkinatuki 2010 (www.kelasto.fi ja Työmarkkinatukiseuranta) 16
Comments