Eteneminen ionosfäärissä
Eteneminen troposfäärissä
Pinta-aalto
Erikoisemmat etenemismuodot
Yleisesti eteneminen riippuu mm.
taajuudesta
väliaineesta
auringon aktiivisuudesta, vuorokauden ajasta, vuodenajasta, kelistä
Säteilee sähkömagneettista säteilyä ja hiukkasia
Auringonpilkut ja säteilytaso
auringonpilkkuluku (ei pilkkujen lkm) auringonpilkkujakso nro. 24 (7 ... 17 vuotta, 11 vuotta)
aurinkovuo F10.7 (kohinatason tarkkailua)
Auringon aktiivisuus vaikuttaa HF-etenemiseen
Auringon oma pyörähdysaika ~27 päivää
Säteily ionisoi ionosfäärin atomeja ja molekyylejä heijastuspinta
150 miljoonan km päässä, keski-ikäinen ja keskikokoinen, säteilee sm-säteilyä ja hiukkassäteilyä
24d ekvaattori, 30d navat sama hyvä keli voipi tulla uudelleen 27 päivän päästä
auringonpilkut voimakkaita magneettikentän keskuksia (napaisuus) sähkömagneettisen säteilyn kasvu pilkun ympäristössä
viileämpiä, magneettikenttä estää kuuman aineen kumpuamisen sisemmältä
pilkkuklusterit,
auringonpilkkuluku: kaava joka painottaa klustereita pillkujen lkmäärään nähden, ottaa huomioon havainnoijan ominaisuudetkin taulukoista havaitaan keskimäärin 11 vuoden välein maksimi
http://www.sidc.oma.be/
aurinkovuo (solar radio flux), kohina 10.7cm:llä eli 2.8GHz, objektiivisempi ja korreloi suhteellisen hyvin ionisoivan säteilyn kanssa, kuvaa ionosfäärin tilaa http://www.nwra.com/spawx/f10.html
aurinkotuuli tuo materiaa, magneettikenttä ohjailee pois maasta
minimi rajoittaa HF:n ylätaajuuksien etenemistä (pieni ionisaatio), maksimissa voi yltää 50 MHz ja ylikin
Eteneminen ionosfäärissä :ilmakehä
http://www.kowoma.de/en/gps/index.htm D-kerros E-kerros F2-kerros F1-kerros
http://www.windows.ucar.edu/tour/link=/earth/images/atmosphere_mural_jpg_image.html
sfäärien rajat lämpötilakäyrän mukaan
D-kerroksella ionisaatio alkaa vaikuttamaan radiotaajuuksilla
Auringon säteily ionisoi (UV ylhäällä, röntgen alempana) = pos. ioni ja elektroni -> rekombinaatio
vuorokauden aika ja ionisaation määrä
Eteneminen ionosfäärissä :D-kerros
alin, 55 – 90 km korkeudella
vain päiväsaikaan
vaimentaa, heijastaa ainoastaan VLF-alueella
voi päästää läpi 7 MHz ja 10 Mhz signaaleja korkealla lähtökulmalla, >10MHz helpottaa
yöaikana ei ole estämässä 1.8MHz ja 3.5MHz liikennettä
kun kaikki muu eteneminen ei toimi, siroaminen D-kerroksen kautta saattaa toimia 25-100MHz (hyvin heikko signaalitaso)
Eteneminen ionosfäärissä :E-kerros
keskimmäinen, 90- 150 km
tämäkin vain päivällä
voi heijastaa hieman vaimentaen, hyppy maksimissaan ~2000 km
mielenkiintoinen muiden ilmiöidensä vuoksi (sporadinen E, aurora, meteorit)
D vaimentaa matalia taajuuksia päivällä
Ei välttämättä erotu F-kerroksen heijastumasta
Eteneminen ionosfäärissä :F-kerros
Tärkein HF-etenemiselle
Valoisana aikana jakautunut F1- ja F2-kerroksiin, n. 300 km ja 400 km korkeudella
F2 näistä tärkeämpi, ei koskaan täysin poissa
korkein ionisaatiotaso kaikista kerroksista
yksi hyppy melkein 4000 km
Eteneminen ionosfäärissä :hypyt
yksi tai useampi hyppy, heijastuminen maasta tai eri kerroksista
lähtökulma pieni pitkille hypyille
skippi ja kuollut alue
kriittinen taajuus, MUF ja LUF
greyline
long path ja echo
back scatter
suurin osa yhteyksistä on multihyppyjä
voi kiertää myös maan ympäri
kriittinen taajuus on kohtisuoraa ylöspäin lähetetty korkein takaisinheijastuva taajuus (ionogrammi)
http://www.sgo.fi/Data/RealTime/ionogram_f.php
MUF maximum usable frequency lasketaan kriittisestä taajuudesta ja lähtökulmasta, korkein taajuus mitä kahden aseman välillä voidaan käyttää
kasvaa välimatkan kasvaessa
LUF, alin käytettävä taajuus, D-kerros vaikuttaa eniten (mitä matalampi taajuus sitä enemmän vaimentaa) maksimin aikaan LUF nousee kun D-kerroksen ionisaatio kasvaa. Riippuu myös käytettävästä kalustosta.
MUF < LUF yhteyttä ei voi saada ionosfäärin kautta millään taajuudella
greyline in twilight zone (http://dx.qsl.net/propagation/greyline.html), 1.8MHz ja 3.5MHz DX
backscatter: asemat liian lähellä toisiaan F-hyppyyn signaali siroaa takaisin F-kerrokseen esim. merenpinnasta
Eteneminen ionosfäärissä:auringon häiriöt
Auringon häiriöt (geomagneettiset ja ionosfääriset myrskyt)
flaret SID (röntgen), PCA (protonit)
CMEt
A-indeksi (0-400), K-indeksi (0-9) indikoivat avaruussäätilaa, magneettikentän häiriöisyys
nouseva K/Kp huonontuva HF-keli, parantuva aurorakeli
koronasta karkaa materiaa sieltä mistä magneettikenttä ei pidä = aurinkotuuli (plasmaa)
flare = roihupurkaus, sinkoutuu korkea-energisiä hiukkasia ja säteilyä, kestää sekunneista tunteihin
sm-säteily 8min maahan Sudden Ionospheric Disturbance, äkillinen D-kerroksen voimistuminen voi jopa blokata 2-30MHz auringon puolella, kestää ~tunnin
15min protonit Polar Cap Absorption, D-kerroksen voimistuminen napa-alueilla, kestää päiviä
CME (koronan massapurkautuminen):
aurinkotuulella mukana magneettikenttä, jos sopivassa asennossa Maan magneettikenttään nähden niin tunkeutuu magnetosfääriin geomagneettinen myrsky
magnetosfäärissä voimakas sähkövirta häiritsee maan magneettikenttää ionosfäärimyrsky kun napojen kautta pääsee partikkeleita ionosfääriin (F-kerroksen ionisaation putoaa, D kasvaa), auroraa, häiriöt liikenteessä voi kestää päiviä
A-indeksi magneettikentän voimakkuuden mittaus (päivän keskiarvo), K-indeksi magneettiikentän muutoksen mittaus rauhallisesta perustilasta 0-9 (3h)
http://dx.qsl.net/propagation/
Eteminen troposfäärissä:
VHF, UHF ja mikroaallot
Avaruusaaltona, heijastukset vaimentavat
Troposfäärieteneminen, kanavoituminen erilämpöisistä kerroksista (VHF, UHF DX)
Troposfäärisiroutuminen: siroaminen vesi- tai lumisateesta, sumusta, pilvistä ja pölystä
- Kanavoituminen eli inversiokerrokset, lämpöiset kesäillat
Pinta-aalto
Maanpinnan myötä etenevä aaltorintama, yltää horisontin taakse
Riippuu maan johtavuudesta ja muodosta
vesi ja kostea maa hyviä, kuiva maa huono
tasainen pinta parempi
Koskee lähinnä matalia taajuuksia (LF ja MF)
Muut ovelat etenemismuodot
Aurora
EME
Meteoriyhteydet
Sporadinen E
Satelliitit
Muut ovelat etenemismuodot:Aurora
CMEn jälkeen navoilta virtaa ionosfääriin elektroneja ionisoi E-kerrosta
28 – 423 MHz
K > 5 auroraa ilmassa
Epätasainen ja liikkuva ”heijastuspinta” signaalilaatu huononee, VHF/UHF-alueella pitää käyttää CW:tä (A = aurora)
VHF/UHF DX
- happi: keltavihreä ja verenpunainen, typpi: sininen ja violetti
normaalia pidemmät yhteydet mahdollisia VHF:llä
lähiyhteyksiä 28MHz:llä! DX todenäköisesti tukossa!
- cw:stäkin tulee suhisevaa
Muut ovelat etenemismuodot:EME
Earth-Moon-Earth
50 MHz – 10 GHz
Haasteita: vapaan tilan vaimennus, ½° kohde, Doppler siirtymä, Faraday-kääntyminen, epätasainen heijastuspinta…
Vaatimuksia: herkkä vähäkohinainen vastaanotin, tarpeeksi lähetystehoa, tarkka suuntaus, hyvä antenni (array)
FSL: 251 dB @ 144 MHz, 270 dB @ 1296 MHz
EME-yhteys sillä alueella, mille kuu näkyy
Muut ovelat etenemismuodot:Meteoriyhteydet
Meteori aiheuttaa ionisoituneen vanan palaessaan ilmakehässä E-kerroksessa riittää hyvin lyhyeen qsoon
Hyvin nopea CW
paloittain koottu
50 MHz, 144 MHz (28 ... 432 MHz)
800 ... 2300 km
voidaan käyttää kaukoyhteyksissä
vuosittaiset meteorikuurot
Muut ovelat etenemismuodot:Sporadinen E
Ionisaatiotaso nousee epätavallisen korkeaksi E-kerroksessa
28, 50, 144 MHz
Useimmiten esiintyy kesäkuukausina, ehtoolla tai aamulla
jopa 2000 km hyppyjä
”pilvi”, joka voi hävitä äkillisesti ja liikkua
ionosfäärietenemisen muoto VHF:lle
ihme pilvi, joka syntyy ja voi liikkua tai vain haihtua
Muut ovelat etenemismuodot:Satelliitit
Toistinasemia kiertoradalla
useimmiten transponderiasemia: vastaanottavat yhden taajuusköntän ja lähettävät sen sellaisenaan toisella taajuusalueella
VHF, UHF
AMSAT-organisaatio
http://www.rats.fi/rats/amsat-oh/
LEO- tai elliptisillä radoilla liikkuvat maahan nähden
http://www.amsat.org/amsat-new/index.php
Bandit ja käyttöalueet - HF
160m (1.8MHz)
päivällä kärsii vaimennuksesta maa-aalto
yöllä DX
80m (3.5MHz)
vähemmän kärsii vaimennuksesta maa-aalto, lyhyet kotimaan qsot
yöllä DX
40m (7.0MHz)
päivällä kotimaan bandi, kärsii pilkkuminimistä
yöllä Eurooppa
20m (14.0MHz): DX
15m (20.0MHz): päivällä Eurooppa, yöllä DX
10m (28.0MHz): DX heikommillakin laitteilla. Herkkä keleille, kiinni pilkkuminimin aikaan, yleensä auki aamusta muutama tunti auringonlaskun jälkeen
Comments