satu.eerola@uta.fi Opiskelijan ohjaus yliopistossa - opintopsykologisia näkökulmia Turussa 25.2.2008
Satu Eerola
Opintopsykologi
satu.eerola@uta.fi Opiskelijan ohjaus yliopistossa - opintopsykologisia näkökulmia Turussa 25.2.2008
Satu Eerola
Opintopsykologi
satu.eerola@uta.fi Tänään jokainen oppii jotain.. oppimisesta
oppimisen ja opintojen ohjauksesta
opintopsykologiasta
oman työn rajoista
toistenkin töistä
satu.eerola@uta.fi Aiheita: Oppiminen yliopistossa
Motivaatio
Opintopsykologian sovelluksia opettajan ja ohjaajan arkeen
Työn rajat
satu.eerola@uta.fi
OPPIMINEN YLIOPISTOSSA
satu.eerola@uta.fi Minä oppijana Mikä puu?
Missä kasvat?
Miksi opettajan on tärkeää nähdä, kokea ja ymmärtää ITSENSÄ oppijana?
satu.eerola@uta.fi Mitä oppimisesta tiedetään? 1/6 Oppija on aktiivinen tiedon rakentaja
Oppija havainnoi ja TULKITSEE uutta tietoa aikaisemman tietonsa pohjalta
Tavoitteellinen oppiminen on taito, jota voi oppia
On tärkeää tuntea oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun tavat METAKOGNITIIVISTEN VALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN
satu.eerola@uta.fi Mitä oppimisesta tiedetään? 2/6 Vain ymmärretty tieto voi olla merkityksellistä ja mielekästä tietoa
Asioilla ja ilmiöillä voi olla erilainen merkitys eri ihmisille. Kaikki eivät opi samoja asioita samoista ilmiöistä.
Hyödyllistä sellainen toiminta, jossa erilaiset käsitykset ja tulkinnat joutuvat kohtaamaan toisensa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Kollektiivisen asiantuntijuuden kehittyminen
satu.eerola@uta.fi Mitä oppimisesta tiedetään? 3/6 Faktojen (nippelitiedon) kytkeytyminen suurempiin kokonaisuuksiin. Tasolta toiselle liikkuminen: ylhäältä alas ja alhaalta ylös.
Tärkeää tietää, mitä ei tiedä!!
Oppiminen on sidoksissa tilanteeseen, alaan ja kulttuuriin, jossa oppiminen tapahtuu.
”Liikkumattoman tiedon” (inert knowledge) käyttöarvo tai –arvottomuus
satu.eerola@uta.fi Mitä oppimisesta tiedetään? 4/6 Aidot kysymykset: oppia ajattelemaan asiantuntijan tavoin.
A B, mitäpä, kun A C ??
Hyväntahtoinen, turvallinen oppimisympäristö
Kyseenalaistamisen taidon oppiminen
Opetuksessa osoitettava tiedon muuttuvuus, suhteellisuus ja tieteenalan tiedon tuottamistavat
satu.eerola@uta.fi OPPIMISKÄSITYS (Marton ym. 1993) 1. Tiedon määrällinen kasvu
2. muistaminen
3. faktojen hallinta, hyödyntäminen
4. merkityksen ymmärtäminen
5. tulkitseva prosessi ymmärtää
todellisuutta
6. ihmisenä kehittyminen
satu.eerola@uta.fi Mitä oppimisesta tiedetään? 5/6 Yliopisto-opiskelijat opiskelevat strategisesti maksimoidakseen suorituksensa ja päämääränsä – itse kuitenkin määrittäen, mitä päämäärä tarkoittaa
Arviointi ohjaa oppimista !!
Ainoastaan tenttiä varten opitut asiat unohdetaan usein heti tentin jälkeen
opettajan ja yhtä lailla oppiaineen/tieteenalan ”arviointipuheella” on merkityksellä
satu.eerola@uta.fi Mitä oppimisesta tiedetään? 6/6 Syväsuuntautuneen oppimisen ehtoja:
kokemus ”oppimisvapaudesta”
valinnanvapaus kurssin sisällön ja toiminnan välillä (mitä ja miten oppii)
oman oppimisen ’omistaminen’
tuki ja palaute + innostavat & kannustavat sosiaaliset vuorovaikutustilanteet
satu.eerola@uta.fi
O P I S K E L I J A P R O S E S S I
O P P I M I S P R O S E S S I
ASIANTUNTIJU U D E N K E H I T T Y M I N E N
T U T K I M I N E N
satu.eerola@uta.fi 1. Millaisia taitoja ja valmiuksia rakennetaan?
esim. tutkijan taidot kandidaatinopinnoissa
2. Millaista toimijuutta ja identiteettiä rakennetaan?
esim. jatko-opiskelija opiskelijana
satu.eerola@uta.fi
MOTIVAATIO
satu.eerola@uta.fi Motivaatio 1/3 Yliopisto-opiskelijat, jotka ovat läpikäyneet tiukan seulan päästäkseen opiskelemaan, eivät olekaan motivoituneita. Mistä tässä oikein on kysymys?
Motivaatio-ongelma on yleisesti hyväksytty selitys opintojen etenemättömyydelle tai takkuamisille. Motivaatio-ongelma on riittävän epämääräinen ja tarjoaa turvallisen väylän lähteä tarkastelemaan omien opintojen tilaa.
satu.eerola@uta.fi Motivaatio 2/3 Määritellään esim. dynaamiseksi suhteeksi sisäisen tarpeen, ulkoisen kohteen ja ympäristön välillä
Motivaatiota ei nähdä yksilön ominaisuutena tai puhtaasti sisäisistä tarpeista ja vieteistä kumpuavana voimana
satu.eerola@uta.fi Motivaatio 3/3 Pätevyysuskomukset: uskomuksia mm. lopputuloksista ja siihen johtavasta toiminnasta sekä uskomuksiin omasta pätevyydestä suoriutua vaadittavasta työstä
Sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan tilaa, jossa ihminen työskentelee siksi, että itse työskentely on palkitsevaa. Ulkoisella motivaatiolla taas viitataan toimintaan, jota tehdään ulkoisten palkkioiden toivossa tai rangaistuksien pelossa
Miten motivaation ’lähteet’ muuttuvat??!
satu.eerola@uta.fi satu.eerola@uta.fi Miten identiteetti ja aikaansaaminen liittyvät toisiinsa? (1/2) ”Isona tekijänä on varmasti se, että ennen yliopistoa ei ole tarvinnut aktiivisesti tehdä töitä opintojen eteen.”
”En päässyt läpi, koska en lukenut tenttiin”
”Luin aivan valtavasti tenttiin, mutta koska olen niin tyhmä, en päässyt läpi”
satu.eerola@uta.fi Miten identiteetti ja aikaansaaminen liittyvät toisiinsa? (2/2) Kuka toimii? Mikä on toimijuutesi?
Miten näet/koet itsesi ja omat taitosi?
Harjoitus: Mieti itseäsi yliopisto-opiskelijana…
… Mikä puu olet?
… Kuka julkisuuden henkilö olet?
Miten käsitys itsestäsi määrittää toimintaasi?
Comments