* AIKATAULU Ensimmäinen kokoontuminen 14.11.
Valmis työ esitetään III periodilla (noin tammikuun lopulla )
Osanottajamäärästä riippuen 1-2 intensiivikertaa
Tässä välissä tarpeen mukaan muutamia kokoontumiskertoja, jossa katsotaan työn edistymistä ja perehdytään ongelmakohtiin jne.
* Osallistuja / aihe Kristiina Hakkala / jotain mallinnusta
Elina Kasvi / Kaukokartoitusmenetelmien käyttö lumi- ja jääpeitteen sekä näiden muutosten tutkimuksessa
Joni Koskinen / Kasvillisuuden tarkastelu satelliittikuvilta
Anne Lindholm / Maatutka sedimentologisessa tutkimuksessa
Jari Niukko / Itämeren lämpötilan ja suolapitoisuuden mallintaminen
Iisa Orell / Rehevöityneiden järvien erilaiset kunnostusmenetelmät
Elina Vaahtovuo / Magneettiset menetelmät ympäristön kuormituksen tutkimuksessa
Tuuli-Maija Stenman / ajoitusmenetelmät järvisedimenttien tutkimuksessa
* TAVOITTEET Edistetään seuraavia:
Yleinen tieteellinen kirjoittaminen; rutinoituminen
Kriittinen julkaisujen tarkastelu ja ”perkaaminen”
Kiinnostavaan menetelmään tutustuminen
Opponointi
Suullinen esittäminen
* Seminaarityön ulkoasu Katso yleisohjeet laitoksen kotisivulta: opiskelu -> opiskeluohjeet -> tieteellinen viestintä
ks. myös Tutkielmat -> LuK-tutkielma
Pituus 3000-4000 sanaa
Riviväli 1, Times tai Arial 12 pt
Marginaalit 2 cm
* TARKEMPIA OHJEITA SEURAAVILLA SIVUILLA
* Seminaarin esivalmistelut Kun seminaarin yleisaikataulu on selvillä:
Tee itsellesi oma aikataulu (!!!)
älä pakene kirjoitustyötä
älä ole liian optimistinen, mutta älä myöskään jätä liiaksi väljää aikaa
laadi välitavoitteita – ei liian isoa palaa kerralla
varaa aikaa viimeistelyyn ja korjauksiin
* Seminaarin esivalmistelut Löydä mielenkiintoinen (mahdollinen gradu)aihe
Etsi kirjallisuutta
mahdollisimman tuoreita artikkeleita
näiden lähdeluettelot kullanarvoisia
review-tyyppisiä (laajat lähdeluettelot)
esim. Progress in Physical Geography
Lue, lue ja lue
Poimi olennainen, rajaa aihepiiri
* Kirjoituksen jäsentäminen ”Ajattelun ja kirjoittamisen vuorovaikutus” – tieteellinen kirjoittaminen ei juuri koskaan voi olla valmiiksi mietityn sisällön mekaanista kirjoittamista
Ajattelun ja kirjoittamisen vuorovaikutus helpottuu, jos kirjoitus on jäsennelty huolellisesti
Aloita ”scratch outline” –tyylillä; kirjoita paperille mieleen tulevia asioita, ei välttämättä jäsennellysti: saat luettelon tärkeistä asioista
* Kirjoituksen jäsentäminen Käsittelyjärjestys voi olla melko kaavamainen:
johdanto – esitellään aihepiiri ja lahestymistapa
aineisto – esitellään lyhyesti tarkasteltavat työt, ja miksi juuri nämä valittu
”tulokset” – analyysi töistä, mielellään jokin oma näkökulma (osoita ymmärtäneesi)
(tulosten tarkastelu)
johtopäätökset / yhteenveto
* Kirjoituksen jäsentäminen Kun käsiteltävät asiat ovat selvillä, sijoita ne loogiseen järjestykseen ja lisäile joukkoon sopivia, kuvailevia asiasanoja
Näin alkaa erottua otsikkoluettelo pääteemoineen ja eriasteisine alajaotteluineen
Lisää joukkoon virkkeitä (jos niitä pulpahtaa) – niistä on hyötyä varsinaisessa kirjoitustyössä
Jos kirjoituksessa on syy-yhteyksiä, jäsennyksen pohjana voi olla syy-yhteyskaavio (mahdollisesti kuva??)
Jäsennys ei ole pakkopaita – anna sen elää
* Kirjoituksen jäsentäminen Kirjoituksen sisäinen strukturointi
Jokainen kirjoituksen luku kaipaa oman loogisen sisäisen rakenteensa
Sisäinen rakenne voi syntyä intuition kautta, mutta on joitakin yleisiä mahdollisuuksia:
kronologinen käsittely
luonteva varsinkin tapahtumasarjaa tai prosessia kuvattaessa; ensin oli näin, sitten tapahtui noin...
alueellinen käsittely
usein hankalampi kuin edellinen; millainen aluejako?, käsittelyjärjestys?
Yllä mainitut eivät suoraan sovi menetelmä-seminaariin, joka on lähestymistavaltaan kirjallisuuskatsauksen tyyppinen
* Kirjoituksen jäsentäminen Kirjoituksen sisäinen strukturointi (2)
syy ja seuraus
tavallaan kronologisen käsittelyn erikoistapaus
voi johtaa syiden liialliseen korostumiseen
deduktio (teoria -> havainnot)
seuraus ja syy
kuvataan tehdyt havainnot ja selitetään ne
yleistä empiirisissä tieteissä
induktio (havainnot (yksittäistapaus) -> teoria (yleistys))
tärkeyden lisääntyminen
selitetään ensin taustat ja siirrytään kohti ”pihviä”
vaatii kykyä pitää mielenkiinto yllä – kärsimätön lukija saattaa herpaantua matkalla
* Kirjoituksen jäsentäminen Kirjoituksen sisäinen strukturointi (3)
tärkeyden väheneminen
paljastetaan ensin tärkeimmät asiat
mielenkiinto herää varmasti, mutta riittävätkö paukut loppuun saakka?
Usein on hyvä vaihdella edellä mainittuja strukturointeja kirjoituksen eri luvuissa – näin tekstiin tulee vaihtelua eikä lukija kyllästy.
* Kirjoituksen laatimistapa Ohjeet eivät voi olla yleispäteviä – sinulla voi olla aivan oma tapasi tuottaa tekstiä
Ohjenuorana voisi olla:
Ensin kuuma, spontaani tekstin tuottamisen vaihe!
ei viimeistelyä, aloita mistä parhaalta tuntuu, tärkeintä on kirjoittaa
Sitten kylmä, harkitseva tekstin hiomisen vaihe!
raakileen kypsytys – jätä syrjään hetkeksi, lue vaikka hyvä kirja
poimi työ esiin – katso ulkopuolisen silmin, hio sanontoja, turhat virkkeet pois, tarkista muotoseikat
* Eli miten tästä eteenpäin... hanki kirjallisuutta
tieteelliset työt, suomi – ulkomaiset
etsi oleelliset julkaisusarjat
käy läpi sarjan numeroita uusimmasta alkaen
poimi tärkeät artikkelit (abstrakti on avuksi)
lue
hyödynnä lähdeluetteloa -> löydät uusia ja uusia artikkeleita
netti on oiva apukeino juttujen löytämiseen, mutta varo ylensyöntiä ja huuhaa-juttuja (tsekkaa aina taustaorganisaatio)
* Muut lähteet
raportit (esim. Suomen ympäristökeskus, Alueelliset ympäristökeskukset, GTK, METLA,...)
media (sanomalehtiartikkelit, uutiset,...)
kartat, kartastot
muut
Muodosta käsitys tutkimusaiheestasi
eli ryhdy laatimaan kysymyksiä ”millainen kehitys on ollut...?”, ”miten on tutkittu...?”, ”mikä on tiedon taso...?”, ”mitä pitäisi tehdä...?” jne. oman aihepiirisi mukaisesti
tee ”scratch outline”
Ryhdy tuottamaan tekstiä
kuumaa kirjoittamista...
kysy neuvoa tai apua tarvittaessa
pohdi myös seuraavia:
Kirjoituksen eri osat tarkemmin
Viittaustekniikka
Standardit
* Kirjoittamisen standardit – miksi? yhteiset pelisäännöt, helpompi elämä standardit ja kirjoitusohjeet on laadittu lukijan avuksi, jotta hän löytäisi helposti etsimänsä tiedon, ja jotta tieto olisi ymmärrettävässä ja käyttökelpoisessa muodossa ne on laadittu tutkijan avuksi, jotta hänen kirjoituksensa etenisi kitkattomasti julkaisuvaiheessa ne on laadittu informaatikon avuksi, jotta julkaisu päätyisi oikeaan paikkaan ja saavuttaisi kohderyhmät esim. tieto-kantojen ja hakukoneiden kautta ne on laadittu julkaisijan avuksi, jotta hän voisi helposti toimia kirjoittajan ja lukijan välimaastossa muokatessaan käsikirjoituksen julkaisuksi
* MIKSI STANDARDEJA? yhteiset pelisäännöt, helpompi elämä
jos tutkija ei piittaa standardeista,
hän aiheuttaa ylimääräistä työtä julkaisijalle (esim. julkaisusarjan toimittajalle / toimitussihteerille), joka lähettää käsikirjoituksen (toistuvasti) takaisin kunnes se on oikeassa muodossa, ja joka usein joutuu muokkaamaan tekstiä myös itse
hänelle itselleen syntyy ylimääräistä työtä (ks. yllä)
käsikirjoituksen julkaisu viivästyy
lopputuloksesta ei tule toivotun kaltainen
pahimmassa tapauksessa käsikirjoitusta ei oteta lainkaan julkaistavaksi
* Millaisia standardeja? Julkaisemiseen liittyvät standardit voidaan jakaa kolmeen ryhmään:
kirjoitustapahtumaa tukevat
julkaisuista tiedottamista tukevat
puhtaaksikirjoittamiseen ja painoprosessiin liittyvät standardit
On kotimaisia standardeja; Suomen standardisoimisliitto (SFS)
On ulkomaisia standardeja; Intl. Organization for Standardization (ISO), British Standards Institution (BSI) jne.
Comments