Ohjaus – opiskelun voimavara Tommi Haapaniemi W5W Vaasa

Ohjaus – opiskelun voimavara Tommi Haapaniemi W5W Vaasa 25.2.2005

Walmiiksi Wiidessä Wuodessa Ohjattu opintopolku toteutus vuonna 2004 Valtakunnallinen tuutorointiseminaari 3/04 Kuopiossa - HOPSit, ohjausmenetelmät ja mitoittaminen, liikkuvuuden tukeminen ohjauksella, uraohjaus, ohjauksen päätöksenteko - OpOKe- ja Tuella ja Taidolla hankkeiden kokemuksia Akateeminen HOPS ja sen ohjaaminen – valtakunnallinen koulutus - HOPS-käsitteet, käytännöt, ohjaaminen, työkalut - K2004 – S2004, jatkopaketit K2005, 2. koulutus alkaa K2005 - HOPS-työpaja Peda-Forum 2004 HOPS-työn tukeminen - ONNI: oppimispäiväkirja ja portfolio verkossa - HOPS-artikkeli (Vokke-julkaisu), HOPS-opas K2005 W5W – yliopistot: ohjauksen pilottihankkeita - ohjaus, konsultointi, tiedottaminen, hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen, ohjatun opintopolun edistäminen... - 2006 mennessä hopsit Lisätietoja: www.w5w.fi -> ohjattu opintopolku

Ohjausyliopistokontekstissa Opiskelijat ovat kokeneet joustamattomat ja riittämättömät opetus- ja ohjausjärjestelyt, vähäiset kontakti ohjaajaan ja perinteiset opetusmenetelmät opintojaan hidastaviksi tekijöiksi. Nyt haasteena on opiskelijan ohjatun opintopolun kehittäminen kaksivaiheisessa tutkintorakenteessa.

Ohjauksen määrittelyä

Ohjaus = suhteellisen lyhytkestoinen tavoitteellinen vuorovaikutussuhde, jossa ohjaaja teoriaan ja omaan kokemukseen pohjaten auttaa ja kannustaa ohjattavaa niin, että hän saa valmiuksia ohjata omaa toimintaansa (Lairio & Puukari 2001, Koro 1993) => Ohjaus sisältää vuoropuhelun ja dialogin ohjaajan ja ohjattavan välillä Aikuisopiskelijan kohdalla ohjaus voidaan rinnastaa myös opetuksen käsitteeseen. Ohjaus on tuutoroinnin yläkäsite, mutta tuutorointia ja neuvontaa käytetään myös ohjauksen synonyymeinä Ohjaus- ja opiskelumenetelmien monimuotoituessa ja opintojen valinnaisuuden ilsääntyessä , opetus siäsltää aikasempaa enemmän ohajustyötä. OHjaus on tuutoroinnin yläkäsite Ohjauksesta käytetään tuutoroinnin käsitettä, kun halutaan korostaa ohjaajan ja ohjattavan tasavertaisuutta. Tuutorisuhteessa opettaja tai toinen opiskelija ohjaa kokemattomampaa opiskelijaa. Tuutorointi on usein myös pitkäkestoisempi kuin yhteen tapaamiskertaan perustuva ohjaussuhde. Tuutoroinnin käsite on tullut suomalaiseen yliopistoon Iso-Britannian ja Pohjois-Amerikan ohjaamisen tutkimuksesta ja käytännöistä. (Lehtinen & Jokinen 1996) Ohjauksen käsite voidaan rinnastaa aikuisopiskelijoiden kohdalla opettamisen käsitteeseen, jolloin Lehtisen ja JOkisen (1996) mukaan on kyse opettajan ammatillisen toiminnan laajentumisesta. Kun opetus- ja opiskelumentelmät monimuotoistuvat ja opintojen valinnaisuus lisääntyy, opetus sisältää aikasempaa enemmän ohjaustyötä. Siten laadukkaan ohjauksen määritelmä voidaan johtaa laadukkaan opetuksen määritelmästä. Opetus (ohjaus) on laadukasta, mikäli se auttaa opiskelijaa oppimaan helpommin, nopeammin tai syvällisemmin kuin ilman ohjausta olisi ollut mahdollista (Korkeakouluopetuksen kehittämistoimikunta 2000) Ohjaajantehtävänä on järjestää oppimiskokemusten hankkimiselle suotuinen oppimisympräist ja tukea reflektioprosessisa analysointia jasynteesien mudostamiseta, eli kokemuksen ksäittellistämistä. Tukemisen edellytksenä on avoimeen dialogiin pohjautuva vuorovaikuts...

Ohjauksen määrittelyä

Tuutorointi = opiskelijan tukemista oman toimintansa ohjaamisessa, ”lempeää peräänkatsomista”, usein myös pitempikestoinen kuin yhteen tapaamiskertaan perustuva ohjaussuhde. Tuutoroinnissa korostuu ohjattavan ja ohjaajan (opettajan tai vanhemman opiskelijan) tasavertainen suhde ja opiskelijan oman aktiivisuuden ja panoksen merkitys ohjauksen osana. (Lehtinen & Jokinen 1996) Tuutorointia voidaan kuvata myös toteuttajan, tavoitteen tai kohteen avulla esim. ainetuutorointi (oppisisällöllinen tuutorointi), opettajatuutorointi, vertaistuutorointi tai alkuvaiheen tuutorointi Mentorointi = opiskelijan ja työelämässä toimivan, kokeneen kollegan (mentori) tavoitteellinen vuorovaikutussuhde ja keskusteluyhteys. Ohjaus toteutetaan usein aidossa työympäristössä, autenttisissa tilanteissa. (Juusela ym. 2000) Ainetuutorointi (oppisisällöllinen tuutorointi); - tuetaan opiskelijaa oppimistavoitteiden saavuttamisessa mm. autetaan hahmottamaan opintojakson keskeisiä sisältöjä Mentoriointia voidaantoteutaa myös pienryhmissä. Mentori ja opiskleijat soipvat itse vapaamuotisista tapaamisistaan ja luvloat yhdessä tavoitteensa ja toimintatapansa. Taaapmissisa voidaan keskustella koultukseen, työhön ja uraan liittyvistä teemoista. Se voi liittyä työelämäsäs tapahtuvaanharoitteluun tai olla soa muuta opsikelua. Opiskelijallekekusteluta antavat virikkeitä opntojen ja työllistymisen suunnitteluun ja mhdollisuudentutustua työelmään haasteisiin.

Tuutoroinnin muodot

Ainetuutorointi (oppisisällöllinen tuutorointi); - tuetaan opiskelijaa oppimistavoitteiden saavuttamisessa mm. autetaan hahmottamaan opintojakson keskeisiä sisältöjä tuutoritapaamiset ja -tuvat, pienryhmäohjaukset Opettajatuutorointi - opiskelijan oppimisprosessin ohjaaminen - sisällöllinen ohjaus - tiedeyhteisöön integroitumisessa tukeminen - opiskelutaidoissa ohjaaminen - työelämäkontaktien edesauttaja - valmistumisen tukeminen Oppimistavoitteet voivat olla opiskelijan omia, opintojaksolle ennalta asetettuja tai neuvoteltuja oppimistavoitteita. Oppisisällöllistä tuutorointia toteutetaan usein ryhmätilanteessa esim. kurssien yhteydessä tapahtuvissa tuutoritapaamisissa tai esim. tuutorituvissa jne. Tuutoreina toimivat tällöin yleensä opettajat, tutkijat, mutta myös toiset opiskelijat esim ylemmältä vuosikurssilta. oppimisprosessi; opintovalinnat, hops, uraohjaus, kohdentaminen, osaamisen arvointi jne.

Tuutoroinnin muodot Vertaistuutorointi tutustuttaminen opiskelijayhteisöön- ja ympäristöön kokemusten jakaminen tukee opiskelijoiden oppisisältöjen oppimista ja oppimisprosessia Alkuvaiheen tuutorointi opiskelu- ja tiedeyhteisöön integrointi opintojen suunnittelu ja opiskelutaitojen hankinta esim. laskuharjoitusket vertaistuutorointi

Opiskelijan ohjauksen lähtökohdat Taustalla oppimis- ja opetusnäkemys, jossa; Oppiminen nähdään prosessina Opiskelija on aktiivinen osapuoli ja tuo oman panoksensa ohjaukseen Ohjauksessa korostetaan sitä, että opiskelija on aktiivinen osapuoli ja tuo oman panoksensa ohjaukseen

Ohjauksen toimijat

Ohjaaja = henkilö, joka antaa tai sopii antavansa aikaa, huomiota ja kunnioitusta määräaikaisesti asiakkaan roolissa olevalle henkilölle/ henkilöille (British Association of Councellorsin ohjauksen määritelmästä) Ohjausta suorittavat useat eri tahot - opettajat, opiskelijat, opinto-ohjaajat, opintosihteerit,työelämän edustajat, alumnit, Eri toimijoiden yhteistyö toimivan ohjaustoiminnan edellytys Opettajat ohjauksen antajina * silta opiskelijoiden ja opetushenkilöstön välillä * ohjaus osana opetusta * opettajatuutorointi * dialogisuuden aste korkea Opiskelija ohjaajana vertaistuutorointi alkuvaiheessa tutustuttaminen opiskelu- ja tiedeyhteisöön tukee opiskeluprosessia ja oppisisältöjen oppimista edistävät sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteistoiminnallisuutta sekä opiskelijoiden yhteisöllisyyttä esim. harjoitteluissa työelämän edustajat ohjaajina Alumni; ko yliopistossa opiskelleita Kysymyksessä on melkoinen voimavara. Alumnit muodostavat vahvan ja moniarvoisen verkoston yliopiston ympärille. Alumni-sana on latinaa ja tarkoittaa kasvattia tai suojattia. Suomen kielessä alumnilla voidaan tarkoittaa joko yhtä valmistunutta henkilöä tai kaikkien kautta aikojen jostakin oppilaitoksesta valmistuneiden joukkoa. Alumnitoiminnalla ymmärretään valmistuneiden yhteistä tai heidän hyväkseen järjestettävää toimintaa, esimerkiksi tapaamisia ja muuta yhteydenpitoa. tilaisuuden saada ajankohtaista tietoa koulutuksen kehityksestä ja omasta alasta

Ohjauksen muotoja

Ohjaus työmuotona - vuorovaikutustilanne, jolla on tavoitteet ja suunnitelma - tavoitteena on jonkin ongelmalliseksi koetun tilanteen tai kysymysten ratkaisu Ammatinvalinnanohjaus työelämän mahdollisuuksista yhdessä neuvottelua, ideoiden, näkemysten, toiminnan vaihtamista ohjaaja prosessin asiantuntija ohjattava oman elämänsä asiantuntija tavoitteena ratkaisu; miten ohjattava jatkaa ohjauksen jälkeen (Vähämättönen 1998) Ammatinvalinnan ohjauksena ohjaus nähdään esim. ”… ohjaajan ja asiakkaan välisenä ideoiden, näkemysten ja toiminnan vaihtamisena, jossa he yhdessä neuvottelevat ei-deterministisesti ja yksilöllisesti työelämän mahdollisuuksista sekä niistä yhteiskunnallisista, sosiaalisista ja yksilöllisistä yhteyksistä, joissa nuo mahdollisuudet voisivat todentua. He neuvottelevat jatkuvasti rooleista, näkemyksistä ja itse ohjausprosessista asiantuntijatiiminä, jossa ohjaaja on prosessin asiantuntija ja asiakas oman elämänsä asiantuntija. Tavoitteena on päästä yhteisymmärrykseen, miten asiakas jatkaa ohjauksen jälkeen.” (Vähämöttönen 1998)

Ohjauksen muotoja

Ohjaus palvelujärjestelmänä opinto-ohjaus tiedotus- ja neuvontapalvelua opiskelijoille opiskelija arvioi ja kehittää omia vahvuusalueitaan suhteessa oman toimintaympäristönsä mahdollisuuksiin (Helakorpi & Olkinuora 1997) Uraohjaus tuetaan koulutuksen, ammatinvalinnan sekä urasuunnittelun valintatilanteissa auttaa ohjattavaa arvioimaan omia tavoitteita, kiinnostustaan sekä osaamistaan ja ymmärtämään koulutusjärjestelmiä sekä työmarkkinoita tavoitteena, että ohjattava pystyy tekemään ja toimeenpanemaan omaa oppimista ja työtä koskevia suunnitelmia Tavoitteena työttömyyden ennaltaehkäisy ja laadukas työllistyminen (Raimo Vuorinen 2004)

Miksi ohjausta yliopistossa?

Opintojen sujuvuuden edistämiseksi ja keskeyttämisten ehkäisemiseksi Ainevalinnoissa ohjaus, jotta tuloksena olisi mielekäs, hyvä ja kilpailukykyinen tutkinto Opiskelijan oppimistulosten parantaminen, laadukas ja syvällinen oppiminen Luodaan tunne välittämisestä ja hyvästä opiskeluilmapiiristä Opiskelijan motivoimiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi Opiskelijalle välineitä henkilökohtaisten opiskeluvalmiuksien kehittämiseen Tuetaan opiskelijaa kasvamaan itseohjautuviksi kansalaiseksi Yliopisto-opettajalle lakisääteinen velvoite Opintojen sujuvuuden edistämiseksi, opiskelun kaikissa vaiheissa olisi ohjausta tarjolla ja vastaavasti keskeyttämisten ehkäisemiseksiOpiskelijalle välineitä opintojen suunnitelmalliseen hallintaan, aikataulutukseen sekä opiskelukäytäntöjen Ohjauksella opiskelijalle välineitä opintojensa suunnitelmalliseen hallintaan, järkevään aikataulutukseen sekä opiskelukäytäntöjen neuvomiseen Opiskelijalle välineitä henkilökohtaisten opiskeluvalmiuksien kehittämiseen Opiskelijan oppimistulosten parantaminen Ohjata ainevalinnoissa, jotta tuloksena mielekäs, työelämänkin kannalta hyvä ja kilpailukykyinen tutkinto Luodaan tunne välittämisestä ja hyvästä opiskeluilmapiiristä; opiskelijan työhyvinvoinnin edistämiseksi Reflektiokyvyn löytymisen tukeminen Oman toiminnan tietoiseksi tekeminen Yliopisto-opettajalle lakisääteinen velvoite (korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia ja tehtäviä koskevan asetuksen (309/1993) 19 §:n 2 kohta; ”opettajan tehtävissä olevan tulee...ohjata opiskelijoiden opintoja.” ) Ohjaaminen on siis opettajuuden olennainen osa-alue. Lainsäädäntö ei kuitenkaan määritä tarkemmin, millaista tämän ohjauksen käytännössä tulisi olla.

Ohjaus opintopolun eri vaiheissa

Ohjaus ennen opintoja Rekrytointi; ohjaaminen oikealle alalle ja koulutukseen Ohjaus opintojen alkuvaiheessa integrointi opiskelijayhteisöön ja tiedeyhteisöön (vertais- ja opettajatuutorointi, ryhmätapaamiset, oppisisällöllinen tuutorointi, viralliset ja epäviralliset tapaamiset) Ohjaus opintojen etenemisvaiheessa Opiskeluprosessin ohjaaminen (valinnat opinnoissa, hops, osaamisen arviointi, uraohjaus, kohdentaminen), Sisällöllinen ohjaus (perusteiden opettaminen, sisällöllinen ohjaus osana opetusta, harjoitusten ohjaus, sosiaalinen tuki, opinnäytetyön ohjaus) Opiskelutaidoissa ohjaus (ryhmätyötaidot, opiskelutekniikat, reflektiotaidot, arviointitaidot) Ohjaus opintojen päättövaiheessa ja työmarkkinoille siirryttäessä - Opinnäytetyö- ja työelämäohjaaminen (opinnäytetyön ohjaaminen esim. gradupiirit, uraohjaaminen, alumniyhteistyö, yritysvierailut)

Ohjattu opintopolku

äAlkuvaiheessa tärkeä että opiskleija löytää mielekään opiskeluympräitön ja koulutsalan, joka vasta änen odotuksiaan ja mielikuvian. Tavoitteena on saada yilopistoon opisklejioita, jotka sitoutuvat oiskeluun ja ovat moitivoituneita oman oppimisen edistämiseen. ; oppaat, esitteet, netti, alkuvaiheessa tärkeä saada opsikejoijta slekeyttämään omia tavoitteitaan ja mahdollisuuksiaan kasvaa ja oppia alan asiantuntijaksi. Tärkeää löytää toimiva ja oman opiskluen käynnistymistä tukeva sosiaalinen verkosto sekä päästä sisälle tiedeythiesöön ja sen toimintaperiaatteisiin. Opiskelijatuutorointi.

Opiskeluprosessin ohjaaminen Valinnat opinnoissa opintojen esittely kokonaiskuvan saamiseksi pää- ja sivuainevalinnoissa ohjaus henkilökohtainen- ja ryhmäohjaus opiskelijan itsearviointi esimerkit opintovalinnoista, esitteet HOPS vertais-ja opettajatuutorointi lukujärjestys ja opintosuunnitelmat apuna henkilökohtainen ja ryhmäohjaus

Opiskeluprosessin ohjaaminen

Osaamisen arviointi itsearviointi ja diagnostiset testit Uraohjaus HOPS Jatko-opintoihin ohjaus Opintovalintojen ja työn yhteyden osoittaminen Työllistymisen seuraaminen Kohdentaminen Ohjausta sitä eniten tarvitseville Ohjaukseen osallistumisen vapaaehtoisuus Opiskeluprosessin ohjaamisesta vastaa yleensä opettajat tai pointoneuvojat. Kohdentaminen; ohjaukseen osalilstumisen vapaaehtoisuus, diagnostinen testi, erilaisten ohjausryhyjien tarjoamien

Ohjauksen arviointi

Ohjauksen kehittäminen edellyttää toiminnan analysointia ja kriittistä suhtautumista vallitseviin opetus- ja ohjauskäytäntöihin Ohjauksen arvioinnin ongelmia; Ohjauksen tulosten osoittaminen vaikeaa toiminnan luonteen vuoksi Ohjauksen arviointikriteerit puuttuvat Palautteen antamisen ja kommentointi perinteen puuttuminen Ohjauksen tulosten ja vaikuttavuuden seuranta, mittaaminen ja arviointi on keskeinen kehittämiskohde Ohjauksen integrointi opetukseen parantaa palautteen saamista ohjauksesta => ohjaus osana opetuksen arviointi Arviointitapaa kehitettävä edelleen jotta arviointia ei koeta arvosteluna Opetuksen arviointiryhmien rooli Laatumittarit ja laatujärjestelmä Ohjauksen tuloskriteereistä sekä palautejärjestelmästä sopiminen Ongelmana valmiiden laatumittareiden puute Ohjauksen ja tuutoroinnin hyödyn mittaaminen ongelmallista Palautteen kerääminen ja sen perusteella toiminnan vahvistaminen ja kehittäminen; suullinen, kirjallinen, kyselyt, ryhmäkeskustelut, videointi, teemahaastattelu, itsearviointi, tutkimus, valmistuneiden työllistyminen, valmistuneiden määrä,

HOPS ohjauksen (ja sen kehittämisen) välineenä

Login using your SlideFinder account

Or use your third party provider to login

Ohjaus – opiskelun voimavara Tommi Haapaniemi W5W Vaasa 25.2.2005