Miksi lastenhankinta siirtyy? Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio
Sosiaalipolitiikan laitos
Miksi lastenhankinta siirtyy? Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio
Sosiaalipolitiikan laitos
Tutkimuksen tavoitteet
Tutkimus on osa kansainvälistä tutkimusprojektia, jossa vertaillaan perheen ja työelämän yhteensovittamista eri maissa.
Tässä osatutkimuksessa tarkastellaan 11 maan keskinäisiä eroja ensimmäisen lapsen hankinnassa.
Minkälaisissa sosio-ekonomisissa ja demografisissa olosuhteissa naiset päättävät hankkia ensimmäisen lapsen? Mitkä tekijät vaikuttavat lastenhankinnan lykkääntymiseen?
Aineistona on European Community Household Panel Survey (ECHP).
Teoreettista taustaa
Klassinen teoria väestömuutosten tarkastelussa on demografinen transitioteoria. Se linkittää syntyvyyden alenemisen sosioekonomisen modernisaation prosessiin. Sen mukaan taloudellinen kehitys, ammattirakenteen muutos ja koulutus ovat yhteydessä syntyvyyteen.
Tässä tutkimuksessa hyödynnetään perheen muodostamista selittäviä taloudellisia ja sosiologisia teorioita.
Pitkittynyt koulutus, pätkätöiden yleisyys, työn ja perheen yhteensovittamisvaikeudet ja taloudellinen epävarmuus saattavat olla yhteydessä lastenhankinnan siirtämiseen.
Syntyvyys Suomessa
Vuonna 2003 syntyi 56 645 lasta (8200 lasta vähemmän kuin 10 vuotta sitten).
Pääsyynä on se, että synnytysikään ovat tulleet pienet 1970-luvun ikäluokat.
Kokonaishedelmällisyysluku on meillä kuitenkin korkea (Suomessa 1,76, EU:n ka 1,47.)
Ikäryhmittäisissä hedelmällisyysluvuissa on tapahtunut muutoksia: Alle 25-vuotiaiden hedelmällisyys on laskenut ja yli 30 -vuotiaiden kohonnut. Myös 25 – 29-vuotiaiden hedelmällisyys on kääntynyt laskuun.
Syntyvyys Suomessa:
Tasainen kokonaishedelmällisyysluku johtuu verrattain suuresta perheen toisten ja kolmansien lasten hankinnasta.
Ensimmäisen lapsen hankkiminen on siirtynyt myöhempään ajankohtaan.
Perhepoliittinen tuki on turvannut mahdollisuudet lasten hankintaan perheissä, joissa jo ennestään on lapsia.
Korkeasti koulutetuilla naisilla vähemmän lapsia kuin muilla naisilla, kun taas miehillä tilanne on päinvastoin.
Kokonaan lapsettomien naisten määrä lisääntyy (15 % keski-ikäisistä)
Perhepakettien tason yhteys kokonaishedelmällisyyteen
Proportion of women having children at 18-25 years age and at 36-40 years age, %
Proportion of married women, %
Dissatisfaction with financial situation, women with and without first births
Dissatisfaction with housing, women with and without first births
Proportion of income poor (oecd 60 %) women, %
Proportion of women with experienced poverty, %
Päätelmiä:
Perhepolitiikan tasolla on positiivinen yhteys syntyvyyteen.
Nuorten naisten lastenhankinnassa suurempia maittaisia eroja, mutta erot tasoittuvat vanhemmissa ikäryhmissä.
Lapsettomuus on yleisempää korkeasti koulutettujen naisten ryhmässä kuin alhaisesti koulutettujen.
Taloudellisella tilanteella on positiivinen yhteys lapsenhankintaan.
Comments