Tutkimalla menneisyyttä,
osaamme
rakentaa tulevaisuutta
1500-luku 1600-luku 1700-luku 1800-luku 1900-luku kaikille yhteiskunnassa toimiville,
kotiseututeos harrastajille ja
maakuntahengen symboli kaikille keskisuomalaisille
Esihistoriallinen aika Tietoteos Keski-Suomen historia
Keski-Suomen historia 1osa
Keski-Suomen maakuntahistorian ensimmäinen osa antaa yleiskatsauksen maakunnan vaiheisiin muinaisuudesta viime vuosisadalle asti, kunnallishallinnon alkuun.
Jääkausi
Luonnontieteilijät pystyvät maaston muodoista ja kasviston koostumuksista lukemaan luonnon muinaisia vaiheita.
Jääkauden vaikutuksesta Keski-Suomen järvialtaat ovat luode-kaakkoissuuntaisia ja samoin jäätikköjokien muistona moreeniharjut, joita on eniten etelässä.
Pohjola 12000 vuotta sitten
Pohjola preboreaalikauden alussa noin 12 000 vuotta sitten.
Mannerjäätikkö peitti vielä suuren osan Pohjolasta, ja Yoldiameri lainehti jäätikön itä- ja eteläpuolella.
Korkeimmat kukkulat
Korkeimmat kukkulat ovat nousseet muinaisen merenpinnan yläpuolelle ja siksi niillä on paras metsä.
Laajimmat vedenkoskemattomat alueet ovat Petäjävedeltä Multian kautta Pylkönmäelle ulottuvalla alueella
Korkein ranta
Korkeimman rannan yläpuolelle jääneet alueet Keski-Suomessa ja Jämsän-Laukaan jäätikkölahden alue
Muinais-Päijänne
Muinais-Päijänne virtasi pohjoiseen, vasta noin 5000 eKr maankohoaminen pohjoisessa aiheutti etelässä Salpausselän murtumisen ja Kymijoen synnyn.
Lämpimän sään aikana noin vuoteen 4000 eKr jalot lehtipuut ja monet etelän kasvit viihtyivät täällä. Myöhemmin sää kylmeni, Keski-Suomi sai nykyiset kasvit sekä monentyyppiset suoalueensa.
Keski-Suomen esihistoriasta
Arkeologisessa katsauksessa kiinnitetään runsasta huomiota sekä itse muinaistieteen kehitykseen ja metodeihin että myös sen paikallisiin harrastajiin ja esineiden löytäjiin.
Vuosituhantista esihistoriaa seurataan sitten kivikaudesta rautakauteen.
Osoittautuu, että varhaiskivikautinen löytökeskus on Pihtiputaalla, mutta rautakauden lopun huomattavimmat löytöpaikat taas Kuhmoisten Linnavuori ja Keuruun Suojoen venevalkama.
Vasarakirveskulttuuri
Keski-Suomesta on löydetty vain kolme aitoa vasarakirvestä
Jämsästä
Saarijärveltä
Kyyjärveltä ja
Joutsasta
Vuonna 1869, kun talolliset Jaakko Hokkala ja Willehard Hallsten kaivoivat ojaa Hokkalan talon pellolla Kyyjärven kylässä, löysivät he venheen muotoisen vasarakirveen, josta toinen löytäjä ei taipunut osaansa toiselle luovuttamaan, vaan katkaistiin se reijän kohdalta poikki.
Varhaiskivikautinen löytö
Laukaan vehniän
torppari Tobias
Flyktman löysi Kurki-
suosta mutaa ajaessaan
talvella 1903 sembra-
männystä valmistetun
karhunpäällä koristetun
lusikan.
Keski-Suomi kivikauden lopulla
Siitepölytutkimus osoittaa primitiivisen maanviljelyn alkaneen Keski-Suomessakin jo kivikauden lopulla.
Lopuksi otetaan kantaa Suomen kansan alkuperään ja päädytään nykyisen jatkuvuusteorian kannalle.
Laukaan Saraakallio
Sisämaan pyyntiväestö maalasi
maastosta saatavalla punavärillä
kuvia vesien äärellä oleviin pystykallioihin tai irtolohkareisin.
Keski-Suomesta on löydetty
kalliomaalauksia Kuhmoisista,
Luhangasta, Jyväskylän maalais-
kunnasta ja Laukaasta.
J. Vilkuna
Keski-Suomi 1550-luvulla
Vanhastaan on tiedetty, että keskiajalla Hämeen eteläosan pitäjien ns. eränautinta ulottui Keski-Suomeen asti.
Eri pitäjien talojen erämaita - siis metsästys- ja kalastuspaikkoja – löytyi tarkentuneessa tutkimuksessa runsaasti lisää.
Monessa tapauksessa ne muodostuivat myöhemmin asutuksen aluksi, koska Kustaa Vaasa takavarikoi ne 1550-luvulla valtiolle uudisasutukseen käytettäviksi.
Keuruulainen maanviljelijä löysi vuonna 1930 Suojoen rannalle uudispeltoa raivatessaan muun muassa veneen osia
Löydön esineet ovat 1300-1500-luvulta jKr
Ensimmäiset asukkaat
Maakunnan eteläosa Jyväskylän seudulle asti sai 1500-luvulla hämäläisperäisen, mutta pohjoisosa savolaisperäisen ensimmäisen asutuksen.
Tämä näkyy erittäin selvästi myös murre-tutkimuksessa, koska kieli säilytti sitkeästi ja kauan muiston asukkaiden alkuperästä.
Tekijä jakaa alueen murteet kolmeen pääryhmään Keuruun murre, Päijät-Hämeen murteet ja Keski-Suomen murteet
Väestö maakunnassa 1580-luvulla
Maakunnan väestön kokonaismäärä nousi arveltua paljon hitaammin.
1580-luvulla oltiin vasta noin 4 000 asukkaassa, ensimmäisissä tarkoissa väestötabelleissa vuonna 1749 päästiin noin 15 000 henkeen, joka oli suunnilleen n. 6 % nykyisestä.
Keski-Suomen asutuksen massa on siis peräisin vasta 1800-luvulta, jolloin asutuskasvu oli suurimmillaan (noin 80 000 v. 1860).
Korpilahden kirkonkylä
Korpilahden kirkonkylässä oli 1700-luvulla yksitoista taloa. Oheisessa vuoden 1892 kartoituksessa näkyy selvästi, kuinka eteläpään viiden talon rakennukset ovat harvakseltaan maantien varrelle hyvä matkaa toisistaan, vaikka kunkin talon rakennukset muodostivat tiheän neliömäisen kokonaisuuden.
Kananhoito oli vanhassa maataloudessa vielä vähäistä,
mutta tunnettiin kyllä.
Kuva Saarijärven Tarvaalan Uusitalosta
Comments