Aiemmin opittu osana yliopisto-opintoja Riitta Pyykkö
Turku 6.2.2009
Opiskelijan aiemman osaamisen hyödyntäminen hops-ohjauksessa
Aiemmin opittu osana yliopisto-opintoja Riitta Pyykkö
Turku 6.2.2009
Opiskelijan aiemman osaamisen hyödyntäminen hops-ohjauksessa
Miksi aiemman osaamisen tunnustamisesta puhutaan?
globalisaatio ja Euroopan ikääntyminen
Bolognan prosessi (em. syyt taustalla): elinikäinen oppiminen ja liikkuvuuden lisääminen (koulutus-koulutus; koulutus-työelämä-koulutus)
siihen tarvittavat vertailtavissa olevat tutkintorakenteet, koulutuksen laadunvarmistus
joustavien oppimisväylien varmistaminen, tutkintojen avoimuuden korostaminen > myös epävirallisen ja arkioppimisen tunnustaminen
kaiken kaikkiaan: olennaista osaaminen, ei se, missä tai miten se on hankittu
Kuka hyötyy AHOT:sta ja miksi?
yksilö oppii arvostamaan omaa osaamistaan ja oppimiskokemuksiaan sekä saa osaamisensa tunnustetuksi
tunnustaminen a) helpottaa opiskelemaan pääsyä, b) auttaa välttämään päällekkäisyyksiä ja säästää siten aikaa ja vaivaa, c) motivoi opiskeluun ja elinikäiseen oppimiseen, avaa uusia tapoja ja väyliä oppia
korkeakoulut saavat motivoituneita opiskelijoita ja AHOT-järjestelmän luominen osana laadunvarmistusta selkiyttää käytäntöjä
työnantajille se voi olla osa henkilöstöjohtamista ja helpottaa koulutustarpeiden määrittelyä
yhteiskunta säästää inhimillisiä ja taloudellisia resursseja välttämällä päällekkäistä kouluttamista
Mutta millä edellytyksillä? (1)
sekä tunnistaminen että tunnustaminen hoidetaan laadukkaasti: vain silloin kaikki sidosryhmät saadaan luottamaan laatuun (vrt. pelot standardien laskusta ”runsaan hyväksilukemisen” takia)
korkeakoulut vastaavat tutkintojen sisällöstä ja laadusta > myös aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta
arvioidaan osaamista, sen riittävyyttä, soveltuvuutta ja ajantasaisuutta
Mutta millä edellytyksillä? (2)
erilaiset roolit tunnetaan korkeakouluissa (vaikka henkilö voikin olla sama)
tunnistamiseen tarvitaan selvittämistä, analysointia ja ja arviointia: sisällön tunteva opettaja/ohjaaja/tuutori auttaa hakijaa identifioimaan, mitä tämä osaa, vertaa hänen osaamistaan osaamistavoitteisiin; liittyy hops-prosessiin
tunnustaminen perustuu toimivaltaan ja päätöksentekoon; arvioitsija/ratkaisija tekee päätöksen hakemuksen ja näytön perusteella
tunnustamisen jälkeen yleensä alkaa opiskelu (Mitä puuttuu? –ajattelu)
Lähtötilanne Suomessa 2006
korkeakouluilla ei yhtenäisiä käytäntöjä, mutta niiden tarve tunnustettiin
toimii muodollisen koulutuksen osalta kohtuullisesti samalla kk-sektorilla ja ulkomailta Suomeen
yliopisto-ammattikorkeakoulu-yliopisto –liikenteessä ongelmia (HUOM! Bolognan prosessin periaatteiden tulisi koskea myös kotimaista liikkuvuutta)
epävirallisen ja arkioppimisen tunnustaminen uusia asia korkeakouluille > oppimisprosessi meille kaikille
pelätään lisäävän työmäärää, ja valmisteluvaiheessa niin varmasti tekeekin
osana kunkin korkeakoulun laatujärjestelmää toivottavasti selkiyttää toimintoja
Opetusministeriön työryhmä 2006
taustalla em. kansalliset ja kansainväliset (sekä käytännön) syyt
edustajia yliopistoista, ammattikorkeakouluista, kummankin sektorin opiskelijajärjestöistä, opetusministeriöstä, opetushallituksesta, korkeakoulujen arviointineuvostosta
tehtävänä selvittää korkeakoulujen käytännöt, arvioida niiden toimivuus sekä yhdenmukaisuus eurooppalaisten linjausten kanssa, tuoda esiin hyviä käytänteitä (kansallisia ja kv), esittää suositukset yhteisiksi periaatteiksi ja tunnustamisprosesseiksi
työn tulos: OPM työryhmämuistioita 2007:4
Mitä laadullisia periaatteita muun muassa edellytettiin? (2007:4)
AHOT perustuu osaamislähtöiseen ajattelutapaan: olennaista on osaamisen laatu, ei se, miten ja missä se on hankittu tai kuinka kauan käytetty aikaa hankkimiseen
tunnustetut osiot ovat samanarvoisia kuin muodollisin opinnoin suoritetut
kk:t määrittelevät aiemmin osaamisen maksimiosuuden tutkinnossa
perustuu opiskelijan oikeuteen ja käynnistyy opiskelijan aloitteesta; sisältää muutoksenhakumenettelyn; opiskelija keskiössä
on yhdenmukaista, tasa-arvoista ja ennakoitavaa
päätöksenteko perustuu asiantuntijuuteen ja luotettavaan dokumentointiin
kk:t laativat osaksi laadunvarmistusjärjestelmiään selkeät kuvaukset prosessista, ja kuvaukset ovat helposti saatavissa
AHOT sisällytetään osaksi ohjaussuunnitelmaa
Mitä on tehty sen jälkeen?
kansainvälisellä tasolla pyrkimystä prosesseissa yhteneviin käytäntöihin (Bologna-maat, EU-yhteistyö, OECD-yhteistyö, pohjoismainen yhteistyö)
toistaiseksi puuttuu kuitenkin vielä yhteinen käsitteistö ja yhteisymmärrys
keskeinen toisaalta-toisaalta-kysymys: miten saada yhtenäisyyttä käytäntöihin kansallisesti ja kansainvälisesti ja samalla säilyttää korkeakoulujen autonomia?
runsaasti erilaisia hankkeita, mutta löytävätkö toisensa?
AHOT mainitaan Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa > muuttumassa toiminnaksi
Suomessa alkanut siirtyä muistiosta arkeen: kk-tason hankkeita, koulutusta, menetelmien keruuta (TY valtakunnallinen yliopistojen hanke 2007-2009; SYRN&Arene yhteinen hanke)
Yhteenvetoa
aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessi kannattaa suhteuttaa a) muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnustamiseen ja b) koulutuksen laadunvarmistukseen ja lv-järjestelmään kokonaisuudessaan
sen ei tulisi olla liian ”erityistä” eikä liian monimutkaista
tutkintojen viitekehyksestä (kansalliset ja eurooppalainen) tulossa yksi lisäväline
otettava huomioon, että AHOT:ssa joutuu käsittelemään useampaa laadun käsitteen merkitystä riippuen siitä, minkä osapuolen tai minkä vaiheen kannalta katsotaan
osaamispohjainen ajattelu ja osaamistulosten kuvaaminen edellyttää aina myös osaamisena arvioinnin miettimistä
ajattelussa oltava joustavuutta, vaikka prosessissa ja käytännöissä ollaankin tasapuolisia ja ennakoitavia ja viestitään hyvin
Mitä puuttuu? –ajattelu: AHOT ja elinikäinen oppiminen
Comments